Tuskinpa, mutta hereillä kannattaa nyt olla ja aktiivisuudesta voi olla hyötyä. Polttoaineiden jakelun päästökaupan (ETS2) kansallista toteutusta työstetään parastaikaa, ja sen tulee olla toimeenpantuna 30.6.2024 mennessä. Työryhmät istuvat ja lausuvat syksyyn mennessä, jonka jälkeen lakiehdotukset annetaan vielä tänä vuonna. Kyse on markkinamekanismista, jonka tarkoituksena on edesauttaa taakanjakosektorin päästövähennysten toteutumista. Vaikka ETS2 edellyttää konkreettisia toimenpiteitä vain muutamalta, nykyisin jakeluvelvoitetulta yritykseltä, siitä lankeavat lisäkustannukset kohdistuvat monien sektorien loppukäyttäjille.
ETS2 tulee olemaan nykyisen päästökaupan (ETS1) rinnalle rakennettava uusi järjestelmä, jonka piiriin kuuluvat tieliikenteeseen, rakennusten erillislämmitykseen sekä teollisuuteen jaeltavat polttoaineet. Teollisuudessa vaikutukset tulevat näkymään esimerkiksi niissä laitoksissa, joiden lämmöntuotantoyksiköt eivät ole ETS1:n piirissä. Sellaisia on mm. konepaja- ja elintarviketeollisuudessa. Samoin maansiirtourakoitsijoiden, infrarakentajien ja kaivosteollisuuden käyttämien työkoneiden polttoaineet tulevat ETS2:n piirin. Lisälaskua tulee myös uusille ryhmille.
Ulkopuolelle jäävät esimerkiksi maa- ja metsätalous, kalastus sekä vesi-, raide- ja lentoliikenteen polttoaineet. Omaksi käytännön haasteekseen muodostuvat loppukäytöt, joissa polttoainelogistiikka ei taivu uuteen sääntelyyn. Esimerkiksi kevyt polttoöljy käytettäessä maatilan asuinrakennuksen lämmitykseen kuuluisi ETS2:een, mutta varsinaiseen maataloustuotantoon käytettynä ei. Miten nämä ratkaistaan? Sisällytetäänkö kaikki rajatapaukset varmuuden vuoksi ETS2:n piiriin, koska direktiivi mahdollistaa sen jäsenvaltiotasolla (opt-in)? Loppukäyttäjät tuskin haluavat tätä.
Cap and Trade -päästökauppana kohteena on siis oikeus päästää. Toimiessaan suunnitellusti se pakottaa vähentämään jaeltavien polttoaineiden päästöjä (”cap”), ja jossa niukkenevista päästöoikeuksista käytävä kauppa (”trade”) nostaa niiden hinta. ETS2:n rakenteellinen ongelma kuitenkin on, että jakelijalla on käytännössä vain yksi keino vähentää myymiensä tuotteiden käytöstä aiheutuvia päästöjä, eli biopolttoaineiden ja (tulevaisuudessa valmistettavien) synteettisten polttoaineiden sekoittaminen fossiiliseen polttoaineeseen. Siksi ETS2:n painopiste tulee olemaan hintaohjauksessa (=hinnat nousevat), ei niinkään uusien keinojen käyttöönotossa. Lähiviikkoina julkaistava ja voimaan astuva uusi päästökauppadirektiivi on osin epäselvä, ja moni ETS2:n yksityiskohta jää kansallisesti toimeenpantavaksi. Siksi tarkkaa kustannusvaikutusta on vielä vaikea arvioida. Positiivisesti ajateltuna, lopputulokseen voi vielä yrittää vaikuttaa.
Polttoaineen jakelijoilla tulee olla päästölupa vuodesta 2025 alkaen, ja varsinainen päästökauppa käynnistyy ja hintavaikutus iskee 2027. Vuonna 2028 jakelija joutuu ensimmäisen kerran luovuttamaan tarvittavan määrän päästöoikeuksia. Direktiiviin on kirjattu mahdollisen liiallisen nopean hinnan nousun estämiseksi ns. hätäjarrumekanismi, jolla aloitusta voitaisiin lykätä vuoteen 2028 tietyillä ehdoilla. Isoa kuvaa tämä ei kuitenkaan muuta.
Kenen on nyt syytä olla tarkkana? Kaikkien edellä mainituilla sektoreilla toimivien fossiilisia polttoaineita käyttävien yritysten, jotka eivät tällä hetkellä kuulu päästökaupan piiriin, olisi hyvä ymmärtää mitä on tulossa, koskeeko se omaa liiketoimintaa sekä kuinka paljon ja milloin hinnat nousevat. Kannattaa myös hyvissä ajoin arvioida millä kustannuksella, takaisinmaksuajalla ja aikataululla oman energiapalettinsa voi muuttaa päästöttömäksi, jolla välttäisi ETS2:n hintapiikin.
Kansalliseen toimeenpanon myötä yksityiskohtiin voi vielä pyrkiä vaikuttamaan. Omaan energiaratkaisuunsa voi myös vielä vaikuttaa. TEG:llä on asiantuntemusta ja kokemusta regulaation tulkinnasta ja siihen vaikuttamisesta sekä uuden regulaation vaikutuksen arvioinnista liiketoimintaan. Samoin TEG:llä on vankka kokemus vähäpäästöisten energiaratkaisujen kartoituksesta, suunnittelusta ja toteutuksesta. Jos asia vähääkään askarruttaa, ota yhteyttä. Pohditaan yhdessä mitä asialle kannattaisi tehdä, vai tarvitseeko tehdä mitään.
Mika Aho